Kylmäpihlaja - avomeren äärellä

Kylmäpihlajan majakkasaari Rauman edustalla puhutteli minua monella tapaa. Vain vajaan tunnin vesibussireissun jälkeen pääsin avomeren ääreen. Karu, kivikkoinen ja kallioinen saari oli kaunis.

"Kylmäpihlaja on uloin Rauman edustan isoista saarista. Sinne rakennettiin vuonna 1952 yhdistetty majakka ja luotsiasema. Tämä monitoimirakennnus korvasi Rauman majakkalaivan, joka siirrettiin Kemin edustalle. Kylmäpihlajan tornissa ja siipirakennuksessa oli tuolloin tilat yhteensä 12 luotsille, kahdeksalle kutterinhoitajalle ja kahdelle majakkamiehelle. Jykevä nelikulmainen majakkatorni kohoaa 31 m perustansa yläpuolelle ja 36 m merenpinnasta. Siinä on 12 kerrosta ja 104 porrasaskelmaa. Majakan valon kantamaa on tiputettu entisestä 27 meripeninkulmasta 17 meripeninkulmaan. Nykyisin majakka on matkailukäytössä." www.kylmapihlaja.com

Varsin tyynellä ja aurinkoisellakin säällä tuuli puhalteli avomereltä tuivertaen hiuksia ja aaltoja rantaan tyrskien. Voin vain aavistaa, mitä ovat syysmyrskyt tällä saarella.

Tyrniä kasvoi villinä saarella melkoisesti. Jos olisi ollut aikaa, muutamia terveyspommeja olisi mukaani kerännyt.

Lucas rakasti tuulen tuiverrusta ja kallioilla juoksemista. Viime viikonloppuna se oli mahdollista, kun pesintäaika oli ja koirat saavat juosta vapaana saarella.

Eurokankaalle suunnittelin muutama vuosi sitten kuosin nimeltä Rantakivet. Se olisi voinut syntyä näissäkin maisemissa. Oikeasti se on syntynyt Roineen rannassa. Näistä maisemista on nyt monta ihanaa kangasta päässäni. Toivottavasti ehdin siirtämään ne paperille jo tällä viikolla. Kuvat onneksi auttavat ettei ajatukset pääse unohtumaan.

Naisen rohkeus - Eeva Ryynäsen Paateri

Kesälomalla vierailin kuvanveistäjä Eeva Ryynäsen Paaterissa. Paaterissa Eeva ja Paavo Ryynänen elivät yli viisikymmentä vuotta ensin maata viljellen ja myöhemmin keskittyen Eevan taiteelliseen työhön. Paikka ja Eeva Ryynäsen työt ja työtapa teki minuun suuren vaikutuksen.

Paateri sijaitsee Lieksassa kangasmetsäisellä alueella Vuonisjärven rannalla.

Eeva Ryynänen oli nuorena valmistunut Suomen taideakatemiasta. Debyyttinäyttely oli vuonna 1940. Eeva kuitenkin teki kuvanveistäjän työtä puun parissa vain maanviljelytyön lomassa, kunnes liki kuusikymmentävuotiaana vuonna 1974 sai kutsun Amos Andesssonin taidemuseon näyttelyyn. Tämä oli käännekohta Eevan uralla. Pellot vuokrattiin ja pariskunta keskittyi taiteeseen. Paavo auttoi Eevaa isojen puiden raakatyöskentelyssä ja Eeva teki varsinaisen taiteellisien työn.

Minusta on vaikuttavaa, että Eevan merkittävä ura pääsi lentoon ja kantoi pitkälle, vaikka taiteilija oli varsinaista taiteellista työskentelyään aloittaessaan jo kuusikymppinen. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä isoja asioita ja toteuttaa unelmiaan.

Eevan ateljee

Eevan ja Paavon kotitalo

Eeva Ryynänen sai puun elämään. Käsittämättömän taitavasti hän on käsitellyt isoja puun runkoja ja muokannut niistä upeita teoksia. Hänellä on yli 500 teosta maailmalla keromassa tarinoita.

Hänen suuri unelmansa toteutui, kun hän 75-vuotiaana rakensi Paateriin kirkon. Kirkko on monella tapaa vahvan naisen näköinen. Hän ei antanut periksi, vaan rakensi jokaisen yksityiskohdan haluamallaan tavalla.

Eeva Ryynäsen kirkossa ja muissakin taideteoksissa on paljon tarinoita vahvan ja rohkean naisen halusta toteuttaa unelmiaan. Olen kiitollinen, että sain tutustua tähän vaikuttavaan kotiin, ateljeehen ja kirkkoon. Se herätti minussa intoa ja halua toteuttaa omia unelmia.

Vihreää kesää

Tänä kesänä luonto on ollut hehkeä ja vihreä koko kesän. Kukat ovat kukkineet pitkään ja kaikkea on pitänyt vähän odottaa. On ollut hehkuvan kaunis kesä sateesta ja viileästä säästä huolimatta. Minä olen nauttinut. Kamera kädessä olen kulkenut jonkin verran, useamminkin olisi ollut kiva.
Suunnittelija on ollut lomalla, mutta ehkäpä näistä syntyy kuoseja, kun työhuoneen ovi taas pian avautuu.

Hevoset sydämessäni ja kankaissa

Hevoset ovat minulle tärkeitä. Ratsastus ja hevosten kanssa puuhailu antaa minulle ja mielelleni rentoutusta, liikuntaa ja terapiaa. Ne ovat tärkeä osa arkeani. Kaunis ja sielukas hevonen hivelee myös visuaalisesti minun silmiäni ja hevonen on laukannut myös minun suunnittelemissani kuoseissa.

Viime vuoden ajan ratsastin Roxyn kanssa

Tällä viikolla olen saanut intensiivisesti ratsastaa joka päivä. Olen ollut kurssilla Harmoniatallilla, jossa ratsastuksen lisäksi on tutustuttu pilatekseen. Kehonhallinta pilatesharjoituksissa ja ratsastuksessa on opettanut paljon uutta omasta kehosta ja sen kuuntelemisesta. Opettajana kurssilla on taitava opettaja, fysioterapeutti ja ratsastuksenopettaja Heidi Salonen. Ihana viikko!

Kaisa, iso ja viisas tamma, tallin hevoslauman johtaja

Harmoniatallilla hevoset ja ponit elävät pihattoelämää isossa laumassa.

Muutama vuosi takaperin kuvailin paljon hevosia kesäaikaan. Nämä alla olevat kuvat on kuvattu lähitallin laitumella. Monet näistä hevosista ovat myös tuttuja ratsastuskavereita.

Tämä Eurokankaan muutama vuosi sitten julkaisema Heposet kuosi on syntynyt kimon Poseidon ponin innoittamana. Poseidonia kuvasin talvella ja sain tallennuttua hevosen liikkeitä varsin ihanasti. Niitä kuvia saatan julkaista joskus talvella.

Myos Reipastuotteelle suunnittelemassani Heppa-kuosissa on hevonen pääosassa. Pikkuisten ja vähän isompienkin hevostyttöjen suosikkeja.

Reipastuotteen heppareput hevosmessuilla Tampereella

Hevosia varmasti nähdään blogissani jatkossakin. Niin tärkeä osa elämääni on tuo ihana, kaunis, iso hevonen.